Taas on se aika kun voin hyvillä mielin kirjoittaa. Ei ole turhia suruja tai murheita, mikään ei juuri nyt ahdista. Voin varmuudella nyt sanoa, ¨kaikki on hyvin.¨ Tunnen itseni iloiseksi, josta on seurauksena tullut myös muut läsnä olijat iloiseksi.
.jpg)
Musiikin kirjoittaminen on taas jäänyt vähän taka-alalle koska olen suurimman osan ajastani Valkeakosken ihmeellisessä maailmassa. Olen tavannut vanhoja kavereita, ja olen myös taas ihastunut. Mutta jos nyt näin kun alkoi uusivuosi, niin saisi otettua itseään niskasta kiinni ja ruveta valmistelemaan kappaleita jos vaikka saisi järjestettyä kesäksi jonkun näköistä keikkaa jollain orkesterilla. Inspiraatio tosin on ollut jo pitempään korkealla, mutta kun kitara pysyy metsäkansassa niin mitään ei saa aikaiseksi.
Ainiin ja myös kuiturastat sain taas vihdoista viimein päähäni. Sitä onkin jo odotettu pitkään. Uusista ei ole viellä kuvia, mutta näitä tulee kyllä myöhemmin. Alla oleva kuva on viimetalvena otettu.
Mutta hymyssä suin voin lopettaa tämän tekstin ja kiittää lukijoita ketkä jaksoivat viime vuoden lopun seurata akviisesti, ja tästä eteenpäin luultavimmin myös.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti